Projektit

projektit

Kansanmusiikki-instituutin käynnissä olevia hankkeita:

Kaustinverfest

Näppäritoiminnan Kaustinverfest-leader-esiselvityshankkeen tavoitteena on verkostoitua ja selvittää mahdollisuudet yhteiseen kansainväliseen kehittämishankkeeseen skotlantilaisen Feis Rois -musiikkikasvatusorganisaation kanssa sekä norjalaisen Hammerfest Kulturskolen kanssa. Tavoitteena on viedä Näppärimetodiikassa hyväksi havaittuja toimintatapoja partnereille, oppia skotlantilaisen partnerin vahvasta alueellisesta, erityisesti nuoriin suuntautuvasta kansanmusiikin opetusjärjestelmästään ja laajentaa Folkskandia-toimintaa Norjassa Hammerfestin suuntaan. Esiselvitys toteutetaan syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana.

Yhteystiedot:
Anni Järvelä
Koulutusvastaava

puh. 040 952 7780
e-mail: anni.jarvela@gmail.com

Kansan ääni ja kuva -tietokannan kehittäminen

Kansanmusiikki-instituutilla on kulttuurisesti arvokas kirjasto, jonka kirjat ja nuotit on luetteloitu Access-tietokantaan. Tietokanta ei kuitenkaan enää täytä nykyaikaisen tietokannan vaatimuksia, sillä asiakkaat eivät pääse tutustumaan kokoelmiin kotikoneiltaan. Käsikirjaston lisäksi arkistoon on tallennettu erillinen ja laaja kansanmusiikkia koskeva käsikirjoituskokoelma, joka ei ole missään sähköisessä tietokannassa, ja jonka saavutettavuus on tällä hetkellä huono käyttäjien kannalta. Kansanmusiikki-instituutin arkiston muu aineisto on luetteloitu Kansan ääni ja kuva –tietokantaan, jonne myös kirjaston ja käsikirjoitusarkiston kokoelmat on tarkoitus siirtää omina osioinaan.

Hankkeen aikana kirjaosioita kehitetään edelleen uudessa tietokantapohjassa, ja arkiston käsikirjoituskokoelmia varten luodaan kokonaan uusi luettelointipohja. Näin tietokanta saadaan digitaaliseen muotoon helpommin tavoitettavaksi, ja se vastaa paremmin myös muiden kirjastojen ja arkistojen käyttämiä tietokantoja. Hanke toteutetaan kevään 2016 aikana.

Yhteystiedot:
Maria-Elisa Marjusaari
Arkistonhoitaja / museonhoitaja

puh. 040 168 7445
e-mail: maria-elisa.marjusaari@kaustinen.fi

Seniorikonsertit

Seniorikonsertit-hanke pyrkii luomaan vanhainkotikonsertteihin sopivaa konserttituotantomallia. Tavoitteena on seniorikonserttien valtakunnallinen koordinaatio niin, että palvelujen tilaajille on tarjolla selkeä ja yksinkertainen systeemi, johon kuuluvat koululaiskonserttimallin mukaisesti ammattimaisuus ja luotettavuus, selkeät palvelukuvaukset ja -paketit, toimintatavat ja hinnat ja kustannustehokas kiertuetoiminta. Hankkeessa pyritään myös löytämään kestäviä rahoitusmalleja toiminnan rahoittamiseksi.

Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston rahoittamassa pilottihankkeessa toimintamallia kehitettiin Keski-Pohjanmaalla neljän avoimella haulla valitun esiintyjäryhmän voimin sekä perustettiin erillinen Seniorikonsertit-yhdistys toiminnan tulevaksi toteuttajaksi. Pilottihanke toteutettiin vuonna 2014-15.

Yhteystiedot:
Lauri Oino
Tuottaja
puh. 050 350 4600
e-mail: lauri.oino@kaustinen.fi

Kirkonkellot Suomessa

Kirkonkellojen soitto on kulttuurisen äänentutkimuksen mielenkiintoinen ja vähän tutkittu osa-alue, ja itse kellojen historia rikkaine tarinoineen kietoutuu osaksi paitsi paikallista, myös Suomen historiaa. Kordelinin säätiön tukemassa Kirkonkellot Suomessa -hankkkeessa tuotetaan kirkonkelloja esittelevä teos, joka koostuu valokuvista ja kirkonkelloja ja niiden soittamista ja yksittäisten kirkkojen kellojen historiaa ja tarinoita käsittelevistä artikkeleista sekä liite-cd-levystä.

Yhteystiedot:
Lauri Oino
Tuottaja
puh. 050 350 4600
e-mail: lauri.oino@kaustinen.fi

Finnish Folk Singers

Finnish Folk Singers on vuonna 2013 aloitettu julkaisu- ja tutkimushanke, jonka tuloksina syntyy artikkeleita suomalaisesta kansanlaulun estetiikasta sekä arkistoäänitteistä koostettuja CD-julkaisuja. Levyistä jokainen esittelee kattavasti yhden suomalaisen kansanlaulajan tyyliä, repertuaaria ja esiintymiskäytänteitä. Ensimmäinen julkaisu keskittyy alavutelaisen Ottilia Ilkan, toinen kauhavalaisen Juha Pertun ja kolmas nakkilalaisen Vihtori Grönroosin laulustoon. Hanketta on rahoittanut Kalevala Korun kulttuurisäätiö. Hanke liittyy olennaisesti instituutin vuonna 2014 aloittamaan ja Koneen Säätiön rahoittamaan Pieni kansanlaulu -projektiin, jossa tutkitaan nykykansanlaulun vallitsevia esteettisiä ilmilötä.

Yhteystiedot:

Matti Hakamäki
Johtaja
puh. 040 3588921
e-mail: matti.hakamaki@kaustinen.fi

Päättyneitä hankkeita:

Kansanmusiikki-instituutin soitinkokoelman luetteloiminen ja kuvaaminen

Hankkeessa tarkastettiin Kansanmusiikki-instituutin reilun 200 soittimen soitinkokoelman kokoelmatiedot, valokuvattiin esineet ja skannattiin käsin piirretyt esineiden yksityiskohdat kuvatiedostoksi. Tiedot ja kuvat lisättiin sähköiseen Kansan ääni ja kuva -tietokantaan.

Hanke toteutettiin vuonna 2015.

Soiva museo

Soiva museo -hankkeessa valmistettiin osallistava ja toiminnallinen museo- ja perinnetietoesittely, jonka kohderyhmänä olivat erityisesti lapset ja nuoret. Esittely liittyy Suomen kansansoitinmuseon Perhonjokilaakson kansanmusiikin historia -näyttelyyn. Esityspaketteja testattiin yhteistyössä läheisen Kaustisen keskuskoulun kanssa marraskuussa 2014. Soiva museo -teeman alle muotoutui kolme esittelypakettia: Konsta, Kreeta ja Häät. Pakettien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi osa-aikaisena palkattuna henkilönä musiikkipedagogi Vuokko Korva. Kukin paketti on suunniteltu tietylle ikäryhmälle mutta on pienellä muuntamisella soviteltavissa kaikenikäisille museokävijöille. Soiva museo -paketit jäävät Kansanmusiikki-instituutin myyntituotteiksi, joita koulujen ja päiväkotien lisäksi markkinoidaan myös esimerkiksi matkailijoille.

Hanke toteutettiin syksyllä 2014.

Folklink

Folklink on kansanmusiikin edistämishanke, jonka toteuttaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö yhteistyössä Kaustisella toimivan Kansanmusiikki-instituutin kanssa. Folklinkin toiminta kohdistuu Sibelius-Akatemian osalta Seinäjoelle, Ilmajoelle, Jalasjärvelle ja Kurikkaan. Kansanmusiikki-instituutti puolestaan keskittyy Kaustisen seutukunnassa erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa kansanmusiikin asema ei entuudestaan ole vahva.

Folklinkin keskeisin tavoite on luoda edellytyksiä kansanmusiikin elämiselle nykypäivässä. Tavoitteen saavuttamiseksi toiminta-alueilla pyritään lisäämään tietoisuutta kansanmusiikista kasvattamalla monimuotoista konsertti- ja kurssitarjontaa, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret. Hankkeen toiminta-aikana luodaan toimiva yhteistyöverkosto Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön ja Kansanmusiikki-instituutin välille, mikä auttaa osaltaan etelä- ja keskipohjalaisen kansanmusiikkielämän kohtaamisessa.

Hanke sisältää myös kansainvälisen osion, jossa yhteistyökumppanina toimii Folkmusikens hus Rättvikissä, Ruotsissa.

Hanke päättyi vuonna 2014.

Pieni kansanlaulu

Kansanmusiikki-instituutti toteuttaa yhdessä suomalaisten laulaja-lauluntekijöiden kanssa taiteellisen tutkimusprojektin, jonka päämääränä on etsiä kadonnutta suomalaista kansanlaulua. Projektin tavoitteena on pohtia taiteen keinoin kansanlaulun funktiota ja luoda käyttökelpoisia, elinvoimaisia ja ajankohtaisia kansanlauluja. Projektissa taiteilijat tutkivat keinoja löytää monikulttuuriselle ja moniarvoistuneelle yhteiskunnalle yhteisiä tarinoita ja sävelmiä, jotka edelleen kommunikoivat historiallisen kansanlaulun ja sen kansa-käsitteen kanssa. Projektin aikana pohditaan yhdessä ammattikansanmuusikoiden ja kansanmusiikkiyhteisöjen kanssa kansanlaulun tematiikkaa, tutustutaan kansanlaulujen rakenteeseen ja tyyliin, ja luodaan sen pohjalta kokonaan uusia kansanlauluja, jotka heijastavat aikaa, jota parhaillaan elämme. Tuloksena syntyy dokumentaaristen radio-ohjelmien ja podcastien sarja, joka johdattaa kuulijansa kansanlaulujen historiaan ja nykypäivään. Koneen Säätiön rahoittama hanke liittyy olennaisesti instituutin vuonna 2013 aloittamaan ja Kalevala Korun kulttuurisäätiön rahoittamaan Pieni kansanlaulu -projektiin, jossa tutkitaan suomalaisten kansanlaulajien tyyliä, estetiikkaa ja esiintymiskäytänteitä.

Hanke päättyi vuonna 2014.

C-kasettikokoelman digitointi ja sähköinen luettelointi

Kansanmusiikki-instituutilla on arkistossaan yli 200 kappaletta c-kasetteja, joille on tallennettu suuri määrä suomalaista kansanperinnettä kotimaasta ja ulkomailta. Kasetteja on nauhoitettu mm. kenttäretkiltä Savossa ja Pohjanmaalla. Joukossa on myös arvokas kokoelma kasetteja, jotka on nauhoitettu Amerikassa. Tämä kasettikokoelma sisältää suuren määrän amerikansuomalaista musiikkia ja haastatteluja yhdysvaltojen suomalaisalueilta. Kasettikokoelma on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperinnettä, nauhoituksia on tehty monissa maaseutupitäjissä ja tavallisen kansan parissa. Museoviraston rahoittaman, vuonna 2013 loppuun saatetun hankkeen avulla digitoitiin ja luetteloitiin merkittävä osa Kansanmusiikki-instituutin c-kasettikokoelmista.

Hanke päättyi vuonna 2013.

Kreeta Haapasalon laulusävelmistöjen kartoitus ja juhlakonsertin järjestäminen

Kreeta Haapasalo eli Kantele-Kreeta oli kansallisromantiikan ajan keskeinen talonpoikaishahmo ja 1800- luvun tunnetuin musiikin alan naistaiteilija. Vuonna 1813 syntyneellä Haapasalolla oli merkittävä rooli osana kansallisen heräämisen liikettä, sillä sääty-yhteiskunta loi hänestä suomalaisen kansanlaulun tyyli- ikonin ja nosti hänet kansallislaulajattaren asemaan. Suomalaisuuden edistäjistä etenkin Zachris Topelius näki Kantele-Kreetan hahmossa mahdollisuuden rakentaa sillan herrasväen ja rahvaankulttuurin välille. Keski-Pohjanmaalla vietettiin Kreeta Haapasalon syntymän 200-vuotisjuhlaa vuonna 2013.

Kansanmusiikki-instituutti Kreeta Haapasalon lauluohjelmistoon liittyvän kartoitustyön, jonka tarkoitus on lisätä tietoa ja kiinnostusta Kreeta Haapasalon kulttuuristen vaikutusten merkityksestä niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin keskuudessa. Projektissa  Kansanmusiikki-instituutti kartoittaa Kreeta Haapasalon ohjelmistoa ja selvittää sen alkuperää, kokoaa tulokset Kansanmusiikki-instituutin internet- sivustoille, julkaisee aiheesta artikkeleita Kansanmusiikki-alan julkaisuissa sekä järjestää tutkimusmateriaalin pohjalta juhlakonserttikokonaisuuden Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla sekä toisen juhlakonsertin autenttisessa kartanomiljöössä Kokkolan Kruununvoudintalolla. Hanketta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto.

Hanke toteutettiin vuonna 2013.